Mikä saavutus olikaan, kun ihmiskunnan siihen astisen menestysreseptin löysi 1920-luvulla neuvostovenäläinen Nikolai Kondratjev. Hän havaitsi massiivisen tietojen yhdistämisen seurauksena, että tietyt teknologiset keksinnöt ja raaka-aineiden jalostus hyppäyttivät ihmiskunnan kehityksen tasaisin väliajoin eteenpäin. Lamat ja sodat tekivät noususta kumpuilevan, mutta eteenpäin mentiin – toisen maailman sodan jälkeen jokseenkin huimaa vauhtia.
Eläköön siis insinööritaito ja Tellus-planeetan raaka-ainereservit! 100 vuotta myöhemmin, 2020-luvulla, pohdimme seuraavan kehitysaallon menestysreseptiä.
Mistä saamme virtaa kehitykseen, kun maankuoren alta ei löydy enää kaivettavaa?
Vinkki tähän löytyy Kondratjevin aalloista. Siinä missä kehitysaaltojen alussa ihmisen osaaminen oli lähes samanarvoinen resurssi hiilikasan kanssa, on yksittäisen ihmisen rooli kokenut huiman muodonmuutoksen. Harvojen ja erillään toimivien osaajien maailmasta olemme muuttuneet multiosaajien yhteiskunniksi, jossa jokaisen ainutlaatuista lahjakkuutta tarvitaan.
Samaan aikaan yhä useampi haluaa toteuttaa tärkeinä pitämiään asioita jo nuoresta asti. Työ on yksi keino ilmentää itseä ja omia arvoja ja syventää elämän merkityksellisyyttä. Materiaalien ja energialähteiden rooli on siis jäämässä yhä enemmän sivuosaan ja kehitystä vauhdittavat eteenpäin nimenomaan ihmisyyden erityislaatuiset taidot, kyvyt ja lahjat. Olemme siirtymässä teollisuus- ja tietoyhteiskunnasta merkityksellisyysyhteiskuntaan, jonka pää-äänenä ja resurssina toimivat ihmisen luovuus ja inhimilliset kyvykkyydet.
Olemme siirtymässä teollisuus- ja tietoyhteiskunnasta merkityksellisyysyhteiskuntaan, jonka
pää-äänenä ja resurssina toimivat ihmisen luovuus ja inhimilliset kyvykkyydet.
Materiaaleja hyödyntävä kiertotalous muuttuu kiertoyhteiskunnaksi, kun raaka-aineiden lisäksi tiedot, taidot ja osaaminen pistetään laajasti kiertoon.
Tällöin ei ole enää varaa aineellisiin ja aineettomiin rakenteisiin, jotka eivät palvele ihmisyyden kehitystä. Asioiden, ihmisten ja rakenteiden kietoutuessa yhteen, syntyy uudenlainen erilaisia merkityksellisyyksiä ilmentävä yhteiskunta. Esimerkiksi rakentamisen painopiste siirtyisi vahvemmin viihtyvyyteen ja ihmisen kokoiseen mittakaavaan, joka sallii jatkuvat pienet muutokset. Ihmisen toiminnasta voisi näin tulla osa rakennettua ympäristöä ja asuinalueista asukkaitaan ilmentäviä, ainutlaatuisia keitaita.
Merkityksellisyys iskee ihmisyyden syvään päähän ja vastaa olemassaolon perustavanlaatuisiin kysymyksiin. Tästä vaiheesta on varmastikin unelmoitu 100 vuotta sitten. Nyt se on käsillä, joten aloitetaan tekeminen ja nautitaan matkasta!
KOHTI UUDEN AJAN MENESTYSTÄ
VALO FUTURE OY LÖNNROTINKATU 5, 00100 HELSINKI, FINLAND
info@VALOFUTURE.FI | TIETOSUOJASELOSTE
