Monimutkaisessa maailmassa huomisen ennakointi on yhä vaikeampi laji. Lopputuloksena organisaatiolla on vaikeuksia reagoida muutoksiin, kun niiden pitäisi muokata niitä ennakoivasti, toteaa myös tuore Harvard Business Reviewin artikkeli. Artikkeli peräänkuuluttaa yhä monipuolisempia datalähteitä ajan hermolle pysymiseksi, myös epätyypillisiä sellaisia.
Teollisen muotoilun ja taiteen eteenpäin katsovat näyttelyt ovat siihen yksi mainio kohde, joissa itse olen käynyt vuosia. Ohessa muutama päällimmäisin teema tämän vuoden maailmannäyttelyiden runsaudesta.
1 Empatia
Maailma on vakavien kriisien keskellä. Siksi näyttelyjen tunnelma yllätti. Toivo ja osin jopa tulevaisuususko leimasivat nyt molempia. Toisin oli vielä kolme vuotta sitten, jolloin Triennaalin dystooppiset kuvat nousivat myös median otsikoihin.
Ilmaston lämpenemisen pitäminen 1,5 asteen kynnyksellä on aikamme suurin haaste. Myös Ukrainan sota ja yhteiskuntien monet haasteet olivat näyttelyissä esillä. Nämä kaikki vaativat meiltä nyt erityisen paljon uutta ajattelua ja tekoja. Milano kutsuikin tuntemattoman tulevaisuuden äärelle haastamalla jokaista vierailijaa valitsemaan näkökulmakseen sen haastavimman – empatian.

2 Luonnon kuuntelu
Englannin kuningas Charlesille naureskeltiin pitkään, kun hän 80-luvulla kertoi kuuntelevansa kasvejansa. Ei naureta enää . Milanossa esimerkiksi Varsovan yliopiston tutkimukseen perustuva Greenhouse silent disco -installaatio antoi vierailijan kuulla kasvien hiljaisen ”kielen”, digitaalisesti ääneksi muunnettuna. Kasvit eivät ole ihmisiä, mutta niiden aistiherkkyys ja kyky reagoida ärsykkeisiin ylittävät selvästi sen mitä aiemmin luultiin.
Molemmissa näyttelyissä oli hyvin vahvasti esillä ihmisten muuttuva luontosuhde. Olemme osa luontoa ja ihmisen tehtävä on nyt etsiä keinot kuunnella luontoa aiempaa paremmin. Ekosysteemipohjainen suunnittelu yleistyy.

3 Mikrobien salat
Mikrobiomin tutkimus on vasta lapsenkengissä, mutta sen tuomaa uutta tietoa on jo verrattu planeetan löytymiseen.Mikrobien avulla opimme myös hahmottamaan maailmaamme uusin silmin.
Mitä ovat ylipäätään ihmiskehon ”kehon rajat”, Sonja Baumel kysyi Milanossa. Niitä ei lopulta edes ole. Ihminen on kävelevä biotooppi eli eliöiden kasvupaikka, satojatuhansia mikro-organismeja elää kehoissamme, päällämme ja ympärillämme. Ihmisen ja luonnon mikrobeja paremmin ymmärtämällä voidaan tukea kestävää ruuantuotantoa, edistää ihmisten terveyttä, ja muuttaa myös monien sairauksien hoitoa ja diagnostiikkaa

4 Avaruus kotipaikkana
Mikrobien ohella löytöretkeilemme myös avaruudessa ja se niinikään muuttaa maailmankuvaamme. Milanossa oli jo esillä paljon uutta avaruussuunnittelua ja myös Venetsian taiteessa avaruus teemana näkyi.
Avaruussuunnittelu on jo käynnissä. Kun Kuuhun suunnitellaan asutuksia, täytyy huomioida muun muassa ihmisten tarve omaan tilaan, mutta myös yhteisöllisyyteen – täysin uusilla lainalaisuuksilla. Nämä opit voivat hyvinkin näkyä myös maan päällä jo ennen kuin kukaan meistä asuu ulkoavaruudessa.

5 Uudistavat maatilat
Maatalouden vihreä murros saa vauhtia. Tiesitkö, että ensimmäisten tutkimusten mukaan uudistavat maatilat ovat selvästi kannattavampia kuin perinteiset tilat? Uudistavat maatilat ovat maatalouden vättämättömmän murroksen eturintamassa tähtäämällä kestävän tuotannon ohella myös maaperän terveyden palauttamiseen. Tämä on kriittisen tärkeää ilmastonmuutoksen torjunnalle.
Milanossa esillä ollut Alankomaissa vuonna 2020 perustettu uudistava maatila Bodemzicht kasvattaa elävää maaperää, sitoo hiilidioksidia, rakentaa monilajisia yhteisöjä, lisää biologista monimuotoisuutta ja siinä samalla tuottaa ruokaa ihmisille – ja tämä kaikki tehden samalla voittoa. He jakavat oppinsa myös muille maatiloille.
6 Uusi teknoarki
Tekoälystä on puhuttu vuosia, mutta juuri nyt sen eri sovellukset alkavat näkyä ihan uudella tavalla ihmisten arjessa. Milanossa nostettiin esiin huolta valvontayhteiskunnasta kun sensorien määrä kasvaa dramaattisesti. Venetsiassa taas näyttelyn pisimmät jonot olivat jo virtuaalitodellisuusesitykseen ja olipa eräs maalauksessa jopa toimiva QR-koodi!
Tekoälyn avulla tehty taulu on myös jo ensimmäistä kertaa voittanut pääpalkinnon taidekisassa. Palkintoa ei vedetty pois asian paljastuessa sillä teos oli tuomareista vaikuttavampi kuin perinteisesti ihmisten tekemät.
Milanossa nousikin keskusteluun myös kyky säilyttää vanhat taidot teknologian tuodessa tarjolle tukun uusia. Esimerkiksi afrikkalaiset pohtivat miten rakentamisessa vuosisatojen aikana kertyneet opit säilyvät mukana 3D-tulostamisen yleistyessä.

7 Uudistuva eskapismi
Monet tulevaisuusennustukset ovat kaatuneet harhaan ihmisten rationaalisuudesta. Ihminen ei korvannut koskaan syömistä pillerillä – eikä tee sitä jatkossakaan. Ihmiset haluavat jatkossakin kokea elämyksiä, jotain ainutlaatuista, muistutti myös maailmankuulu muotoilija Paul Milinski. Hän peräänkuulutti totuttujen raja-aitojen haastamista ja status quon murtamista uusien utopioiden muotoilemisessa.
Miltä uudet unelmamme ja utopiamme näyttävät, kysyttiin myös Venetsiassa. Vastaus oli: yksilöllisiltä, moninaisilta, osin uusilta. Mutta myös vanhaa pysyy. Yksi suosituimmista näyttelyistä Venetsiassa oli videot leikkimisestä. Mikä parempaa eskapismia! Myös aikuisten leikkiminen on ollutkin pinnalla jo jonkin aikaa.

8 Arjen moniäänisyys
Muuttoliikkeiden aikakaudella ihmisiä on yhä enemmän kulttuurien välillä ja luomassa uusia tulkintoja vanhoista kulttuureista. Eri kulttuurien uudenlainen vuoropuhelu yksilön ja yhteiskuntien tasolla näkyi molemmissa näyttelyissä.
Länsimaisen kulttuurin asema vähenee ja huomio kääntyy yhä enemmän itään ja etelään sekä vähemmistöihin. Venetsiassa tämä näkyi hyvin konkreettisesti; esillä oli teoksia lähes 60 maasta. Selkeä enemmistö teoksista oli myös naisten tekemiä, tietoisena historian korjausliikkeenä. On varmaa, että maailmamme ja myös arkemme näyttää jatkossa yhä moniäänisemmältä.

9 Yhdessä!
Näemme maailman perinteisesti erillisinä esineinä tai toimijoina. Monet muotoilun esillepanot erityisesti Milanossa kiinnittivät huomion erillisyyden sijaan asioiden ”väleihin” ja siinä syntyvään vuorovaikutukseen, yhteenliittymiseen tai yhteistyöhön. Uusia yhteenliittymiä luomalla on lukemattomia mahdollisuuksia tuoda lisää sisältöä nykyisyyteen.
Mitä esimerkiksi voi syntyä, kun lyöttäydymmekin yhteen esim. kilpailijan tai muun yllättävän tahon kanssa? Vanhaa maailmanjärjestystä ylläpitävät siilot saattavat jatkossa murtua aiempaakin voimakkaammin.
Samaan aikaan toki myös nationalismi nostaa päätään. Venetsiassa kansallisvaltioiden paikoin yli 100 vuotta vanhoja erillisiä näyttelypalatseja kritisoitiin kuitenkin tällä kertaa voimakkaasti vanhanaikaisuudesta. Missä rohkea yhteistyö eri maiden ja eri ammattilaisten välillä, kysyttiin.

Uusia uhkia? Tavallaan..
Taide reagoi aina herkästi ja toki pinnan alla näkyi myös paljon pelkoja ja uhkakuvia maailman tilasta. Milanossa nostettiin näyttävästi esiin myös ”uusi” iso uhkakuva. Valtava Andromedan galaksi on matkalla meitä kohti. Törmäys on väistämätön. Tiedemiesten arvioiden mukaan se tapahtuu kuitenkin vasta noin 4 miljardin vuoden kuluttua.
Meillä on siis vielä kaikki ikuisuus keskittyä tämän hetken uhkakuviin, joihin me myös pystymme vaikuttamaan. Sekä erityisesti mahdollisuuksien, uusien reittien tunnistamiseen. Niitä on paljon näkyvissä.
Ehkä suurin uhkakuva meille onkin, jos emme nyt toimi. Hyvä huominen rakennetaan tänään.
Milanon triennaali (ital. Triennale di Milano) on merkittävä ja kansainvälinen taideteollisuusnäyttely ja tapahtuma. Tapahtuma järjestetään nykyään joka kolmas vuosi Milanossa Italiassa.
Venetsian taidebiennaali on nykytaiteen tärkein kansainvälinen kohtaamispaikka ja taidenäyttely. Biennaali järjestetään joka toinen vuosi, seuraavan kerran vuonna 2024.

Tiitta Vaulos
Future strategist, CEO
Lähetä minulle sähköpostia klikkaamalla valokuvaa
Ymmärrä huomista
Luotauksessamme on satoja trendejä, mahdollisuuksia ja uhkia matkalla vuoteen 2030.



































