Tervetuloa harhayhteiskuntaan!

Tarina kauramaidosta, datasta ja vähän Trumpistakin

Oletko huomannut, että me puhumme tietoyhteiskunnasta, mutta samaan aikaan meille tulee yhä suurempana yllätyksenä monet merkittävät käänteet maailmassa ja ihmisissä? Siis sellaisetkin pienet ilmiöt kuten, että 70 miljoonaa amerikkalaista haluaa presidentikseen möläyttelevän tosi-tv-tähden. Tai se, että maailmaan tupsahtaa pandemia, joka mullistaa hetkessä kaikkien elämät.

Tai että monet maitoa rakastavat suomalaiset pysähtyvätkin yhtäkkiä silmät loistaen ostamaan ruotsalaista kauramaitoa.

Suuri yllätys, uhoaa moni asiantuntija. Ennakoimaton käänne, toteaa toinen.

Mutta onko ihan niinkään?

Mieleeni jäi viime viikolla CNN:n vaalilähetyksen järkyttyneen oloinen ankkuri, joka tiivisti Trumpin edelleen yllättävän vahvan kannatuksen tokaisuun; ”The biggest problem is that we just do not seem to understand our fellow citizens.”

Emme ymmärrä! Tarjolla vaaleissa oli jälleen satoja ellei tuhansia vaaligallupeja ja ennustemalleja, joihin upota kuukausiksi. Mutta siinä oli ehkä myös ongelman ydin. Harvempi jaksoi tai halusi syvemmin ymmärtää niitä, jotka gallupeihin vastaavat – siis ihmisiä. Valmiit numerot ovat niin paljon helpompia!

Harmi vaan, etteivät ne aina osu täysin maaliin.

Maailma ja sen ilmiöt ovat yhä monimutkaisempia. Dataa on enemmän kuin koskaan. Usein tuntuu, että ihminen on silti entistä laiskempi pysymään tahdissa mukana.

Yksinkertaistukset ja pitäytyminen vain omissa faktoissa – omassa datalammikossa – houkuttavat kaikkia meitä. Tietokirjailija Hans Rosling osoitti puhuttelevasti kirjassaan, miten jopa maailman eturivin terveysammattilaisilla oli väärä käsitys siitä, mihin suuntaan ihmisten hyvinvointimittarit maailmassa oikeasti osoittavat. Siis alan ammattilaisilla.

Muistan itse erään tuskastuneen päällikön puhuessani ihmisten muutosvoimista. ”Niin ristiriitaista”, hän huudahti ja jatkoi, ”etkö voisi sanoa vain mikä yksi on totta!” Meitä kumpaakin nauratti.

Jos joku on varmasti faktaa niin siis ainakin se, että suuri osa meistä elää ympäripyöreässä todellisuudessa.

Näemme ne faktat, jotka haluamme tai ehdimme nähdä.

Myös yrityksissä liian moni uskoo katsovansa eteenpäin, mutta näkeekin vain peiliin.  Nokia menetti pelin, kun piti katseensa vain omassa maailmassaan, omassa datassaan.

Muun muassa Nestlé sen sijaan näki murroksen ihmisten suhteessa lihaperäisiin tuotteisiin jo 15 vuotta sitten, kauan ennen, kun mitään muutosta näkyi itse kulutusdatassa. Ruotsalainen Oatly oli myös ajoissa liikkeellä. Yritykset, jotka katsoivat uskollisesti vain tuttua dataa, jäivät taas auttamatta jälkijoukkoihin.

Alussa mainitsemiani mullistusten ei siis olisi tarvinnut olla yllätyksiä. Niistä kaikista oli olemassa paljon vihjeitä, dataa ja jopa näyttöä. Ne vain jäivät näkemättä. Ups!

Mitä tästä kaikesta on sitten opittavaa? Muutakin kuin, että tulevaisuuden ymmärtäminen on nykyaikana pirullisen vaikeaa, wicked.

Jos haluaa löytää parhaat reitit tulevaisuuteen, on ENSIN tunnettava hyvin nykyisyys.

Se voi tässä ajassa onnistua mielestäni vain seuraavasti

  1. Älä koskaan usko vain tuttua dataa.  Sen ulkopuolelle jää liikaa, mitä et näe.
  2. Mene lähemmäksi. Sinne missä ihmiset ja ilmiöt ovat.
  3. Ymmärrä kokonaiskuva, pinnan alla liikkuvat muutosvoimat. Muuten olet liian helposti vietävissä tai suuntaat katseesi väärään.
  4. Älä kuuntele vain yhtä gurua. Sen sijaan pakota dataguru, liiketoimintavelho, ihmisosaaja, tulevaisuusnäkijä samaan huoneeseen.
  5. Rikasta, rikasta, rikasta. Sekä ajatteluasi, näkymääsi että dataasi. Jatkuvasti.

Tiitta Vaulos, tulevaisuusstrategi