GOODBYE LIPSTICK! Korona nitkauttaa monia ilmiöitä uuteen suuntaan



Koronakriisin lopullisiin vaikutuksiin ei ole vielä täyttä näkymää. Muutossuuntia on kuitenkin hyvä jo ennakoida, sillä näin lopputulemaan voi koittaa vaikuttaa. Nähtävissä on kasvua moneen vahvaan negatiiviseen ilmiöön, kuten pessimismiin ja koteloitumiseen. Mutta liikettä on myös monissa myönteisimmissä ilmiöissä. Lopulliset vaikutukset syntyvät usean keskenään ristiriitaisenkin voiman loppumittelöissä.

Ihminen on hyvin hidas muuttamaan asenteitaan tai tapojaan, eikä tämä sääntö kumoudu koronakriisissäkään. Tutkimusten mukaan ihmiseltä menee noin 2- 8 kuukautta omaksua uusia tapoja ja asenteissa vielä pidempään. Tavat ovat myös vahvasti kontekstisidonnaisia. Kun konteksti vaihtuu ja tavallisempi arki palaa, myös siihen liittyneet monet vanhat tapamme aktivoituvat itsestään uudelleen, vaikka muuta luulemme.

Korona voi siis muuttaa ihmisten elämää yllättävänkin vähän. Toisaalta, aiempia suuria kriisejä tutkimalla on opittu, että etenkin hyvin suureksi ehtineet pelot kykenevät muuttamaan ihmisten käyttäytymismalleja hyvinkin voimakkaasti. Mitä enemmän korona ehtii vaikuttaa syvempiin käyttäytymisen ajureihin ja jo kasvussa olleisiin suurin ilmiöihin, sitä enemmän se muuttaa elämäämme.

Tällä hetkellä selvimmin ennakoitavissa on kasvu negatiivisissa isoissa muutosvoimissa: pessimismissä ja peloissa sekä koteloitumisessa. Pessimismi, jopa dystopisine äärimuotoineen, on leimannut länsimaita jo pitkään ja se saa kriisistä vain lisäsytykettä. Taloudellisen turvattomuuden nousu taas lisää väkisinkin koteloitumista. Nämä kehityssuunnat eivät ole täysin estettävissä, mutta kaikki teot niiden minimoiseksi ovat silti tarpeen.

Ennakoitavissa on kuitenkin myös vähemmän haitallisia suuntia ja uusia mielenkiintoisia ilmentymiä – monia sellaisiakin, joihin voi olla kannatettavaa puhaltaa lisätuulta.

Esimerkiksi pitkäaikainen hyvinvointiin panostamisen buumi tulee ammentamaan koronakriisistä vain lisäkierroksia. Jo nyt älylaitevalmistajat painavat pitkää päivää kyetäkseen tuomaan laitteisiin uusia tapoja tunnistaa koronaan liittyviä oireita kuten kuumetta tai happisaturaation laskua. Ihmiset haluavat kontrollin tunnetta hyvinvoinnistaan takaisin.

Jo pitkään hyvin voinut uusyhteisöllisyys on myös kääntynyt ainakin hetkeksi laajemmaksi yhteenkuuluvuuden tunteeksi pienempien heimojen sijaan. Ajassamme voimistuva merkityksellisyyden jano kanavoituu puolestaan nyt maailmanlaajuisilta areenoilta aiempaa lähemmäksi. Nettiadressin tai ihmisoikeusjulistuksen ohella nyt voi auttaa omaa lähipiiriään tai ihan vierastakin ihmistä ihan konkreettisesti ja lähellä. Empatiamme, tai jopa kiltteytemme, tulee näiden molempien ilmiöiden avulla nyt paremmin esille, vaikka vahva pohja sillä on ollut jo aiemminkin. Löytyykö sille kaikupohjaa myös jatkossa?

Mielenkiintoista tapahtuu myös yksilöllisemmällä tasolla. Moni meistä oppii nyt muun muassa aiempaa ”luonnollisempaan” identiteettiin ilman kosmetiikkaa, rintaliivejä, parranajoa – jopa työvaatteita. Korkokengistään ja huulipunistaan luopuneet naiset uhosivat jo tällä viikolla New York Timesin haastattelussa vapautuneensa samalla lopullisesti muiden asettamista, turhista kauneusihanteista. Goodbye lipstick!

Kauneusihanteen muutokselle on paljon tukevia voimia, mutta vanhat tavat ja ajattelumallit voivat pistää kuitenkin vielä paljon vastaan arjen palatessa.

Isoista muutosvoimista pinnan alla kuplii vielä eniten ihmisten voimaantuminen ja halu vaikuttaa. Valtiovalta määrää tällä hetkellä oikeutetusti myös arjestamme. En ole ihan varma ymmärtävätkö päättäjät, miten poikkeuksellinen tilanne tämä on nykyihmisen näkökulmasta. Koronakriisin ratkaisuihin edetessä ihmiset tulisi nähdä pelkän kohteen sijaan aktiivisina osallisina. Ihmisten oma voima ja vaikutushalut tulevat nimittäin nousemaan esiin joka tapauksessa, muodossa tai toisessa.


Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.