Kykenevätkö kansainväliset järjestöt uusiutumaan tarpeeksi nopeasti?

Valon Senni Alho osallistui nuorisodelegaattina tuoreeseen YK:n ympäristökokoukseen ja huomasi, että uudistuminen vaatii vielä työtä: "YK:n ympäristöohjelman täytyy tehdä sangen radikaali suunnanmuutos, jotta se saa seuraavan 10 vuoden sisällä enemmän aikaan ympäristöasioissa, kuin edellisten 50 olemassaolovuotensa aikana yhteensä." Blogissa Sennin kokemuksia ja ajatuksia Nairobin kokousmatkalta.

Sain upean tilaisuuden helmi-maaliskuun vaihteessa osallistua nuorisodelegaattina Nairobissa järjestettyyn YK:n ympäristökokoukseen ja päästä tuomaan nuorien ääntä esiin liittyen ympäristöpäätöksentekoon.  

YK:n ympäristöohjelman Lasten ja Nuorten pääryhmä sai syntynsä vuoden ’92 Rion kokouksesta, jossa tunnustettiin eri sidosryhmien osallistamisen tärkeys YK:n toiminnassa. Jo 30 vuoden ajan pääryhmä on työskennellyt tuodakseen nuorten ääniä esiin, mutta paikka päätöksentekopöydissä ei ole edelleenkään itsestäänselvyys.  

Tämänkin vuoden Nairobin ympäristökokouksessa muutama jäsenmaa kyseenalaisti sidosryhmien kommentoinnin ja osallistamisen tärkeyden. Nuorten piti käyttää rajallisia puheenvuorojaan puolustaakseen paikkaansa sen sijaan, että olisi voinut keskittyä esittämään näkökulmiaan itse aiheisiin.

Nuorilta toivottiin ravistelua ja uusia ajatuksia – mutta usein vanhojen toimintamallien ehdoilla 

Joidenkin tahojen varautuneisuus nuorta sukupolvea kohtaan tuli ilmi useita reittejä kokousviikkojen aikana. Avatakseen dialogia nuoret järjestivät tapaamisia eri maiden delegaatioiden ja YK:n työntekijöiden kanssa. Keskusteluissa paistoi ilmi kahdenlaiset mielipiteet nuorten kannanottoihin. Monet ajattelivat, että nuorten lausunnot ovat tarpeellisia ravistelemaan pölyttyneitä rakenteita ja herättelemään jäsenmaita nopeisiin tekoihin. Toiset taas viestivät, että nuoren sukupolven lausunnot eivät istuneet ison järjestön perinteisiin painokkuudessaan ja suorassa ilmaisussaan, ja viestejä tulisi laimentaa.  

Lopputulos on usein tasapainoilua kahden vaatimuksen välillä: Nuorten pitäisi pystyä puhumaan jäsenmaiden delegaatioille heidän omalla kielellään eikä ehdottaa mitään radikaalia, mutta pitämään silti viestit kirkkaina lausunnoissa ja ajamaan muutosta. Toisin sanoen nuorten halutaan tuovan uusia asioita pöytään, mutta vanhojen tapojen ehdoilla.  

Kysymys YK:n ympäristöohjelmalle kuuluukin: Kuinka organisaatio voi uudistua, jos se pakottaa kaikki uudet tulokkaat taipumaan vanhoihin kankeisiin muotteihin? 

YK:lla on edessään radikaaleja muutoksia, jos se aikoo torjua ekologiset kriisit 

On selvää, että tärkeydestään huolimatta – tai ehkäpä juuri sen takia – YK kaipaa uudistumista. Sen ohjelmien hitaat ja joustamattomat toimintamallit eivät taivu nykyajan kriiseihin. Kun nuorten osallistuminen halutaan sovittaa näiden vanhojen toimintamallien raameihin, niin heidän paras anti – kuten innovaatio, välittömyys ja luja usko muutokseen – jää vähemmälle.  

YK:n ympäristöohjelman täytyy tehdä sangen radikaali suunnanmuutos, jotta se saa seuraavan 10 vuoden sisällä enemmän aikaan ympäristöasioissa, kuin edellisten 50 olemassaolovuotensa aikana yhteensä. Ja sisäinen muutos ei tapahdu, ellei olla vastaanottavaisia uusille ajatuksille tai toimintatavoille.  

Muutos on mahdollinen – ja lähtee jokaisesta jäsenestä ja osallistujasta 

Vaikka muutoksen hitaus YK:ssa voi toisinaan turhauttaa, niin sitä kuitenkin tapahtuu. 50. juhlavuotensa kunniaksi YK:n ympäristöohjelma järjesti Nairobin ympäristökokouksen yhteydessä kokouksen teemalla “The UNEP We Want”, missä eri sidosrymät pääsivät ilmaisemaan, millaisena he toivoivat näkevänsä järjestön roolin tulevaisuudessa.  

Suomen ympäristöministeriön valtiosihteeri Terhi Lehtonen toi oivallisen näkökulman esiin sanoessaan, että YK:n ympäristöohjelma ei ole mikään läsnäolijoista erillinen yksikkö, vaan se muodostuu jäsenvaltioistaan, intressiryhmistään ja henkilökunnastaan. Kaikkien paikallaolijoiden omat valinnat, asenteet ja teot määrittävät sen, millainen järjestö YK:n ympäristöohjelma on.  

Lehtosen ajatus pätee myös arkisempaan kontekstiin; Emme voi piiloutua sen taakse, että jokin järjestö, yritys tai yhteiskunta on rakenteiltaan liian kankea muutokseen, vaan jokainen meistä voi omilla teoillaan vaikuttaa siihen, millainen yhteisö meidän ympärillemme muodostuu. 

Heikkouksistaan huolimatta YK:n ympäristöohjelma ja –kokous tekivät kumpikin myös vaikutuksen. Oli inspiroivaa nähdä, kuinka maiden delegaatiot neuvottelivat viikkojen ajan aamusta yöhön, jotta päätöslauselmat saatiin vietyä eteenpäin kyseisen kokouksen aikana. Kokemus oli todella antoisa monella tapaa; Pääsin oppimaan YK:n toimintatavoista, globaalista ympäristöpäätöksenteosta ja poliittisesta vaikuttamisesta. Ja ennen kaikkea, 192 maan edustuksen näkeminen samassa salissa ratkomassa globaaleja haasteita valoi toivoa tulevasta.  

Lisää luettavaa

Testaa!

Futurizer logo

Valo Future tarjoaa inspiroivia palveluja ja työkaluja uuden ajan menestykseen. Autamme sinua suunnittelemaan huomisen menestyviä palveluita, hurmaamaan asiakaskokemuksella ja kirkastamaan tulevaisuudenkestävän strategian. Lue lisää

CREATIVITY IS INTELLIGENCE HAVING FUN - ALBERT EINSTEIN

VALO FUTURE OY    BULEVARDI 21, 00180 HELSINKI, FINLAND
lähetä meille viesti  | TIETOSUOJASELOSTE